Kirjojen lukemisesta ja tarinoiden sekä satujen kuuntelusta nauttivat niin aikuiset kuin lapset! Hyvä juoni koukuttaa meidät kirjan ääreen, ja hauska tarina saa meidät eläytymään sadun tapahtumiin. Vaan entäs jos juoni ei miellytä tai sadun ääreen pysähtyminen ei motivoi? Entäs jos juoni ei avaudu sadun kuulijalle ja tarinan hauskuus ei välity? Tai entäs jos mielikuvitus laukkaa ja lapsi haluaa itse päästä tarinoimaan ja vaikuttamaan sadun sisältöön? Tätä varten olen kehittänyt KuvaKuvalta-sarjaan irtokuvitettuja satukirjoja lapsille.
Irtokuvat motivoivat lasta kirjan ääreen
KuvaKuvalta-sarjan irtokuvakirjojen aihepiirit vaihtelevat lapsille mieluisista eläimistä aina autoihin ja nukkeleikkeihin. Irtokuvien avulla lapsi pääsee itse muokkaamaan tarinan juonta haluamaansa suuntaan. Aikuisen lukiessa tarinaa ääneen lapselle, saa lapsi samanaikaisesti valita irtokuvien joukosta mieleisensä kuvat, ja asettaa niitä kirjan sivuille tarinan edetessä. Tällainen aktiivinen toiminta ja sen avulla osallistuminen kirjojen lukemiseen motivoi lasta myös pysähtymään kirjan ääreen ja pysymään siinä, monesti silloinkin kun perinteiset kuvakirjat eivät kiinnosta.
Irtokuvat tukevat tarinan ymmärtämistä
KuvaKuvalta-sarjan kirjojen visuaalinen ilme on pyritty pitämään erittäin rauhallisena. Kun sivuilla on vain muutamia kuvia, lapsen huomio kiinnittyy vain näihin tarinan juonelle keskeisiin kuviin. Satujen keskeiset sanat on kuvitettu irtokuviksi. Kuvien avulla lapsen on helpompi ymmärtää tarinan juoni ja juonen hauskat tapahtumat, kun hän kuuntelee aikuisen lukemaa tarinaa. Kun lapsi kuuntelee ääneen luettua tarinaa, hän käyttää auditiivista kanavaa puhutun kielen ymmärtämisessä. Kuvia sen sijaan havainnoidaan visuaalisesti katseella, ja ne vaikuttavat ihmisiin puhuttua kieltä suoremmin: kuvien merkitykset välittyvät katsojalle osin vaistonvaraisesti (1). Tyypillisesti havaitseminen myös kehittyy lapsilla ennen puhuttua kieltä. Tämän vuoksi KuvaKuvalta-sarjan kirjoissakin hyödynnetään kuvia puhutun kielen ymmärtämisen tukena.
KuvaKuvalta –irtokuvakirjoissa tutut leikit ja perinteisemmät kirjat yhdistyvät
KuvaKuvalta-sarjan irtokuvakirjojen tarinoiden hauskat tapahtumat, kuten tornin kasaaminen ja kaatuminen tai asioiden katoaminen ja löytyminen, yhdistävät perinteiset leikit kuvakirjojen lukemiseen. Tällaiset tapahtumat ovat lapsille tuttuja heidän ensimmäisten leikkiensä parista, ja nyt näiden tuttujen juttujen ääreen voi pysähtyä myös lukemalla kirjaa yhdessä aikuisen kanssa.
Kirjanlukutuokio on aikuisen ja lapsen ihana yhteinen jaettu hetki
Kirjoja lukiessa aikuinen ja lapsi pääsevät nauttimaan yhteisestä hetkestä ja vuorovaikutustilanteesta, joka syntyy, kun he yhdessä kohdistavat huomionsa samaan yhteiseen tekemiseen. Tätä kutsutaan jaetuksi tarkkaavuudeksi. Jaettu tarkkaavuus on esikielellinen taito, joka osaltaan auttaa lapsen kielellisten taitojen kehittymistä (2, 3, 4). KuvaKuvalta-sarjan irtokuvakirjojen avulla voidaan mukavalla tavalla harjoitella myös tätä taitoa. Irtokuvia voi satuhetken aikana osoittaa, nimetä ja näyttää toiselle. Irtokuva on lisäksi helppo tarvittaessa nostaa lukijan kasvojen viereen, jolloin katsekontakti on helpompi muodostaa kirjan lukijan ja kuuntelijan välille. Kuvavalinnoista voi keskustella ja mahdollisesti hassuillekin kuvavalinnoille voi nauraa yhdessä!
Irtokuvakirjoja lukiessa monet esikielelliset ja kielelliset taidot kehittyvät
Monelle ei tule yllätyksenä se, että kirjojen lukeminen kotona lapsen kanssa kasvattaa lapsen sanavarastoa (5). KuvaKuvalta-sarjan irtokuvakirjojen lukemisen tavoitteet voivat vaihdella laajasti tilanteen ja lapsen taitojen ja mielenkiinnon mukaan. Pelkästä satuhetkestä nauttimisen ohella voidaan kirjoja lukiessa harjoitella monenlaisia esikielellisiä ja kielellisiä taitoja. Näitä voivat olla yhdessä toimiminen, vuorovaikutuksessa olo, katsekontakti ja sen käyttö vuorovaikutustilanteissa, jaetun tarkkaavuuden hetket, valintojen tekeminen, kuvien nimeäminen, sanojen merkitysten ja tarinan sekä kuultujen ohjeiden ymmärtäminen. Hieman vanhemman lapsen kanssa voi lukuhetken lopussa keskustella tarinan tapahtumista ja esittää tälle kysymyksiä juonesta. Tällöin lapsi pääsee myös kasvattamaan sanavarastoaan sekä harjoittelemaan kuullun ymmärtämistä sekä lauseilla puhumista. Keskustelevan tarinoiden lukemisen onkin todettu kasvattavan lasten kielellisiä taitoja! (6, 7) Myös tarinan uudelleenkerronnalla, eli sillä että lapsi kertoo kuulemansa tarinan uudelleen omin sanoin, voi kasvattaa lapsen kielellisiä taitoja (8). KuvaKuvalta-sarjan irtokuvakirjat irtokuvineen toimivat kokemukseni mukaan hyvin myös tähän tarkoitukseen, sillä yksinkertaiset ja selkeät irtokuvat auttavat lasta muistamaan ja kertomaan tarinan juoni uudelleen. Lapsi pääsee ”lukemaan” juuri kuulemansa sadun aikuiselle ja sekös vasta on hauskaa, kun totuttu lukuasetelma muuttuukin päinvastaiseksi!
Toivon että pääset tutustumaan luomiini irtokuvakirjoihin ja pidät niistä yhtä paljon kuin minä ja lapset, joiden kanssa olen niitä lukenut. Tahdonkin toivottaa teille iloisia ja innostavia yhteisiä lukuhetkiä kirjojen äärellä!
Heidi Leirimaa, puheterapeutti (FM)
Lähteet:
(1) Barry (1997). The language of images. Teoksessa A. M. Barry (toim.), Visual Intelligence: Perception, image and manipulation in visual communication (s.107–140). State University of New York Press
(2) Baldwin (1995). Understanding the link between joint attention and language.Teoksessa C. Moore & P. J. Dunham (toim.), Joint attention: its origins and role in development (s.131–158). Hilsdale, NJ: Erlbaum.
(3) Bruinsma, Koegel &Lynn (2004). Joint attention and children with autism: a review of the literature. Mental retardation and developmental disabilities reviews 10, 169–175
(4) Bono, Daley &Sigman, (2004). Relations Among Joint Attention, Amount of Intervention and Language Gain in Autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, Vol. 34, No. 5, 495–505.
(5) Roberts (2008). Home storybook reading in primary or second language with preschool children: evidence of equal effectiveness for second-language vocabulary acquisition. Reading Research Quarterly, Vol 43, No2, 103–130.
(6) Simsek & Erdogan, (2015). Effects of the Dialogic and Traditional Reading Techniques on Children’s Language Development.Procedia – Social and Behavioral Sciences 197, 754 – 758.
(7) Wasik & Bond, (2001). Beyond the Pages of a Book: Interactive Book Reading and Language Development in Preschool Classrooms. Journal of Educational Psychology, Vol. 93, No. 2, 243-250
(8) Tarvainen (2017). Keinoja puheen ymmärtämisen kuntoutukseen. Yhteinen ymmärrys – havainnoinnista tulkintaan. (toim. S. Tarvainen, S. Loukusa, T. Hautala & S. Saalasti). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry:n julkaisuja 49, 2017: 143–154.
Näiden lähteiden lisäksi artikkelissa on hyödynnetty Tikoteekin julkaisua Kuvat kommunikoinnissa (2014), joka on luettavissa Papunetin sivuilla